Esittely

Kukamitähäh?

Pyöräilevä toimistorotta vuosimallia 1972 joka tahkoaa pääasiassa Viitasaaren seudulla asfalttiteiden laitoja ja metsäisiä polkuja.

Vuonna 2007 tuli hankittua vuosien tauon jälkeen fillari. Pyörä oli samaisen kevään Tekniikanmaailman hybridivertailun voittaja Helkama CS 2800. Painoi kuin synti, mutta kulki kuin juna. Mutta työkalu oli nyt hankittuna ja jalona tavoitteena oli parantaa kuntoa ja mikä tärkeintä.. saada toimistotyössä pöhöttynyttä kroppaa hieman siedettävämpään kuosiin. Lenkit olivat tasaisesti 20 kilometrin molemmin puolin välillä intoontuen jopa yli 50 kilometrin lenkkiin.

2008-2009 homma hieman hyytyi. Keväisen alkuinnostuksen jälkeen homma loppui seinään kevätflunssan iskiessä. Noina vuosina tuli kerättyä hieman vaatimattomampia reilun parin sadan kilometrin määriä. Keväällä 2010 oli taas into päällä ja kun Oulun geokätköilijät houkuttelivat mukaan Kilometrikisaan niin johan rupesi kilsoja kertymään. Fillari vaihtui kesken kauden 10 kiloa keveämpään crossariin ja aivan uusi into pyöräilyyn löytyi. 2010 saldona oli 3934 kilometriä.

2011 homma lähti hieman lapasesta. Kilometrikisassa oli mukana ripaus pro-meinikiä ja touko-syyskuulle joukkueen vetäjälle luvatut 2000 kilometriä repesivät reiluun 4000 kilometriin vuoden kokonaissaldon kivutessa yli kuuden tuhannen. Ei olisi vielä vuosi sittenkään uskonut että tällaisia lukemia saisi aikaiseksi. Kunnon parantuessa lenkkien pituudetkin kasvoivat. 2010 uskaltautui heittämään yhden yli 100 kilometrin lenkin ja vuonna 2011 niitä kertyi jo toista kymmentä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ja hirveä krapulahan siitä hurjastelusta tuli. 2012 kilometrit putosivat puoleen. Motivaatiota haeskeltiin pitkin pellon reunoja. Välillä löytyi ja välillä ei. Touko-kesäkuu näytti vielä hyvältä, mutta sitten parit sairastelut ja muutto Keski-Suomeen verotti kilometrejä. Kilometrikisassa kertyi 2860 kilometriä ja koko vuoden saldoksi muotoutui 3750. Loppukesästä crossari sai rinnalleen bullhorn-sarvisen maantiesinkulan ja täysjousto maastopyörän. Molemmille alkoi kertymään mukavasti kilometrejä ja näin hieman vaihtelua pelkkään tienvarsijyräämiseen.

Vaikka kilometrejä on mukava kerryttää ja tilastoida niin pääasia on jossain muualla. Penkin päällä on vieläkin liian iso rasvapallo ja sitä tästä yritetään tahkota pienemmäksi. Tien varteen niitä on jo jäänyt mukava määrä, mutta ei vielä tarpeeksi.

Pyöräilyhommista olisi mukava pistää raporttia jonnekkin. Jonkinlainen kamera kun on aina matkassa ja fillarin selässä on tullut törmättyä jo kaikenlaiseen. Joten olkoot se nyt paremman puuttessa tämmönen blogi. Eikös tämä media ole jo vähän ”so-last-season”. Sopii mulle..

Comments are closed.