Sunnuntaina 22.9. klo 12.00 kokoontui 8+1 pyöräilijää Viitasaaren torille tarkoituksena ajaa Kilometrikisakauden päätöslenkki Kellankosken maisemiin. Sari toipilaana jätti lenkin väliin, joten kahdeksan pyörää suuntasi kohti nelostietä.
Matka eteni joutuisaisti torilta Kellankoskelle syksyisessä, pilvipoutaisessa säässä. Vauhti tuntui olevan juuri sopiva sillä vapaarattainen sirinän seasta kuului koko matkan tasainen keskustelun porina.
Perillä Kellankoskella oltiin hieman yhden jälkeen ja siellä olikin Ullan toimesta nuotio valmiina. Ennen kodalle siirtymistä pakolliset turinat.
Ja upea paikka olikin päätöslenkin kohteeksi valikoitunut. Allekirjoittaneelle aivan käymäton paikka, vaikka tuosta viereiseltä Kellantieltä olin muutaman kerran pyörällä ajellut.
Kisakausi oli siis päätöksessään, joten tankkaus oli sen mukaista. Jossain vaiheessa epäiltiin jo että liekkö täältä eväiden jälkeen jaksetaan pois ajaakkaan 😉 . Keskustelut pyörivät ei-niin-yllättäen pyörien, pyörälenkkien, varusteiden ja Kilometrikisan ympärillä.
Ja jälkiruuaksi.. Ullan leipomaa mustikkapiirakkaa kera kahvikupillisen.
Ja oli muuten hyvää! Kiitokset Ullalle!
Eväskorit alkoivat olla tyhjiä, mutta Markullapa oli vielä vetäisemättä ässä hihasta. Slovenian tuliaisina tuotua paikallista suklaata, joten.. noh.. josta ei tietenkään voinut kieltäytyä :D.
Paluumatka ajettiin koukkaisten Kellantietä pitkin Kymönkoskelle. Tie oli hiekkapäällysteestä huolimatta erittäin hyvässä pyöräilykunnossa. Miltei paremmassa kuin eräät paikalliset asfalttitiet.
Lenkin loppusuora häämöttää. Vesannontieltä käännytään Keiteleentielle ja kohti nelostietä ja Viitasaarta.
Tuon risteyksen jälkeen tiputteli hieman vettä ja taivaanrannassa näkyi uhkaavia pilviä. Nelostielle päästyämme ihmeteltiin hetken että näinkö tästä selvittiin kuivin jaloin, mutta ei sentään. Päästiin vielä kirkonkylän tuntumassa maistelemaan yli pyyhkäisseen sadekuuron viimeisiä rippeitä ja torilla kuuntelemaan ukkosen jyrinää.
Loppupalaverissa torilla todettiin että kesä oli pyöräilyn suhteen enemmän kuin onnistunut. Ja jossain muodossa vielä tällekkin syksylle porukkalenkkiä voitaisiin yrittää. Hieno päätös Kilometrikisalle!








Mainio matkakertomus niin tekstien, kuin kuvienkin puolesta.